Schipperkekerho: Tietokanta suunnitteilla

https://schipperke.fi/tulossa-avoin-terveystietokanta-schipperkeille/

"Koiran kokonaisvaltainen terveys ja hyvinvointi on kasvatuksen ja rodun eteenpäin jalostamisen tärkeimpiä päämääriä. Rodun yleinen terveydentila kiinnostaa usein myös muita rodun harrastajia. Tällä erää tietoa erilaisista terveydellisistä seikoista on hyvin heikosti saatavilla kaikille avoimista tietolähteistä. Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä näkyvät viralliset terveystarkastukset luuston ja silmien osalta, mutta myös muuta tietoa kaivataan rodun yleistilan kartoittamiseksi.

Suomen Schipperkekerho tuo kevään 2020 vuosikokouksessa jäsenistölleen esityksen terveystietokannasta, jonka avulla voidaan kattavasti kartoittaa rodun terveystilannetta sekä jakaa tietoa avoimesti. Terveystietokantaa suunnittelemaan ja toteuttamaan Schipperkekerhon hallitus on syksyllä 2019 nimittänyt työryhmän, johon kuuluvat Susanna Stenberg, Henriikka Toikka ja Tia Toppari. Työryhmä työskentelee yhteistyössä Suomen Schipperkekerhon jalostustoimikunnan kanssa.

Päämääränä projektissa on koostaa kattava, kaikille avoin tietokanta, jonne omistajat tai kasvattajat koiran omistajan luvalla voivat ilmoittaa koiriensa/kasvattiensa terveydentilaa koskevia tietoja Tarkoituksena on kerätä monipuolisesti dataa niin terveistä kuin sairaistakin koirista. Vastaavia avoimia tietokantoja löytyy useilta eri rotuyhdistyksiltä.

Tietokannan tarkoitus on toimia kanavana julkistaa koiran sellaisia terveyteen tai ulkomuotoon liittyviä asioita, jotka eivät tule ilmi Suomen Kennelliiton ylläpitämästä jalostustietojärjestelmästä. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi erilaisten geenitestien tulokset (myös terveeksi/ei-kantajaksi testatut), purentaan ja hammaspuutoksiin liittyvät asiat, takakannuksien ilmeneminen, lisääntymiseen liittyvät poikkeavuudet sekä eläinlääkärin diagnosoimat perinnölliset viat ja sairaudet, kuten epilepsia. Tarkoituksena on, että omistaja voi koska tahansa ilmoittaa ja täydentää koiransa tietoja tietokantaan, tai halutessaan pyytää koiransa poistettavaksi tietokannasta. Ilmoittaja vastaa tietojen oikeellisuudesta.

Lisätietoja tietokannasta on tarjolla vuosikokouksessa keväällä 2020. Terveystietokanta-työryhmälle voi esittää kysymyksiä sähköpostitse terveys.schipperke(at)gmail.com. Sähköpostin kautta voi laittaa myös ideoita ja ehdotuksia siitä, mitä tietoja terveystietokannasta toivoisi löytyvän."

Koirangeenit: 755 näytettä kasassa (6.11.2017)

"Yli 70 000 näytettä 334 rodusta! Prof. Lohen johtama koirien biopankki on yksi maailman suurimpia ja mahdollistaa hyvin erilaisia tutkimuksia sairauksien ratkomiseksi ja terveyden edistämiseksi. Laaja biopankki mahdollistaa myös kansainväliset projektit. Biopankin merkityksestä kertoo kuluneenkin vuoden tieteelliset läpimurrot, jotka ovat hyötyneet näytteistä, jotka kerättiin talteen jo yli 10 vuotta sitten. Kaikkea ei käytetä kerralla, mutta hyödyntämistarve voi tulla yllättäen ja historiallisista näytteistä on silloin paljon iloa.

Verinäytteen toimittaminen koirastasi on arvokas teko. Kiitämme kaikkia tähän mennessä mukana olleita ja toivotamme uudet näytteet tervetulleiksi! Koirien puolesta ja omaksi terveydeksemme. 🥂

Päivitetty rotukohtainen lista löytyy verkkosivuiltamme:
https://www.koirangeenit.fi/tutkimusres…/koirien-dna-pankki/"

Käyttäytymistutkimus: 64/442 näytettä kasassa (Heinäkuu 2016)

Epilepsia: Kirjallisuuskatsaus 2013

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/39474/lisensiaatin%20tutkielma_%20Penita%20Pilve.pdf?sequence=1


Idiopaattinen epilepsia koirilla ja epilepsian kohtaustyyppien luokittelu sekä epilepsian tyypillinen kliininen kuva kolmella koirarodulla: pitkäkarvainen pyreneittenpaimenkoira, schipperke ja kääpiöpinseri Kirjallisuuskatsaus ja kokeellinen osuus

Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma
Tekijä: Penita Pilve, ELK
Helsingin Yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta
Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto
Pieneläinten sairaudet, neurologia
Vuosi 2013

Koirangeenit: Schipperkejen epilepsia tutkimus

https://www.koirangeenit.fi/projektit/tutkimusprojektit/neurologiset-sairaudet/epilepsia/schipperkejen-epilepsia/

(27.9.2017 kopioitu ylläolevalta sivulta)

Schipperkejen epilepsia

Kuva Kristiina Salo

Schipperke-rodussa esiintyy maailmanlaajuisesti epilepsiaa. Sen perinnöllistä taustaa on tutkittu Helsingin yliopistossa ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa toimivassa koirien geenitutkimusryhmässä yhteistyössä eläinneurologien kanssa.

Tutkimus aloitettiin vuonna 2006 verinäytteiden keräämisellä ja kliinisillä tutkimuksilla Eläinsairaala Aistissa. Kliinisiin tutkimuksiin osallistui yhteensä 22 koiraa. Kliinisesti tutkittujen koirien lisäksi olemme keränneet epilepsiakyselyitä yhteensä 66 kohtauksia saavasta koirasta. Kliinisen tutkimuksen ja kyselyistä saatujen tietojen perusteella on pyritty selvittämään epilepsian puhkeamisikää, kohtaustyyppiä, kohtausten esiintymistiheyttä ja kestoa. Tutkitussa aineistossa kohtausten keskimääräinen alkamisikä oli 54 kuukautta (4,5 v), mutta kohtausten alkamisikä vaihtelee välillä 6-108 kuukautta.

Lukuisista kliinisistä tutkimuksista (aivosähkökäyrä, magneettikuva, verenkuva, hermostotutkimus) huolimatta, epileptisistä koirista ei löydetty ulkoista epilepsialle altistavaa syytä esimerkiksi aivojen rakenteesta tai verenkuvasta, joten koirilla esiintyy perinnöllistä epilepsiaa. Tutkimusten perusteella rodun yleisin epilepsiakohtaustyyppi on paikallisalkuinen sekundäärisesti yleistynyt kohtaus.

Geenitaustan selvittämiseksi rodusta on kerätty näytteitä laajemminkin sekä terveistä että kohtauksia saavista yksilöistä. Näytteitä on tähän mennessä kertynyt 442 koirasta, joista 101 on ilmoitettu sairastavan epilepsiaa.

Kokonaismäärästä on valittu 120 näytettä epilepsiaa aiheuttavan geenin paikantamiseen tähtääviin tutkimuksiin: 60 epileptikkoa ja 60 oireetonta, epilepsian alkamisen suhteen iäkästä (yli 8-vuotiaita) koiraa. Geeninpaikannukseen valitut koirat eivät ole pentuesisaruksia, sillä lähisukulaisten käyttäminen tällaisissa tapaus-verrokki asetelmaan perustuvissa geneettisissä tutkimuksissa voi vääristää tuloksia. Koirien sukulaisuussuhteet määrittelevät sen, miten näytteitä voidaan hyödyntää. Runsas näytemäärä geenipankissa helpotti kuitenkin näytteiden valintaa tutkimukseen ja osoittaa jälleen kuinka tärkeää on saada näytteitä laajasti rodun eri koirista hyvin terveystiedoin varustettuna.

Schipperkejen näytteet ovat olleet mukana EU:n 7. puiteohjelman rahoittamassa LUPA-projektissa (www.eurolupa.org). Keväällä valmistuneessa perimänlaajuisessa analyysissä kaikki 120 valittua koiraa testattiin uudella geeninpaikannustyökalulla, jossa on 172 000 DNA-merkkiä. Tutkimuksen koirat testattiin siis 172 000 eri perimän kohdasta ja saatua geenitietoa verrattiin sitten epileptikoiden ja verrokkikoirien välillä epilepsiageenin tai geenien paikantamiseksi kromosomistoon.

Alustavien tulosten perusteella olemme paikantaneet kromosomialueita, joilla todennäköisesti sijaitsee schipperkejä epilepsialle altistavia geenejä. Tulosten varmistamiseksi ja tarkentamiseksi tulemme tekemään useita lisätutkimuksia löydetyille kromosomialueille. Yksi tärkeimmistä tulosten varmistuskeinoista on pyrkiä toistamaan ne suuremmalla aineistomäärällä. Tätä varten jatkamme näytekeräystä edelleen, ja toivomme edelleen schipperkejen omistajien osallistuvan siihen lähettämällä koiransa verinäytteen tutkimusryhmälle. Tarvitsemme näytteitä sekä epilepsiakohtauksia saavista että oireettomista koirista.

Tarkemmat ohjeet näytteiden toimittamista koskien löydät osoitteesta:

http://www.koirangeenit.fi/osallistuminen/miten-osallistun/

Kohtauksia saavista koirista pyydämme omistajia täyttämään lisäksi epilepsiakyselyn, joka löytyy osoitteesta:

Epilepsiakysely suomeksi

Pikkuhäjyn Erittäin Kiva

Pikkuhäjyn Erittäin Kiva

i. Derek Taien

e. Röndesminde's Satine

Koiranet: https://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FI27973%2F09&R=83

Ollut muutamia kohtauksia, ei pahoja. Kovat äänet, raketit ja ukkonen saattaa laukaista.

Pikkuhäjyn Erittäin Kaunis

Pikkuhäjyn Erittäin Kaunis

I. Derek Taien

e. Röndesminde's Satine

Koiranet: https://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FI27975%2F09&R=83

Kerran pari vuodessa vapisee, jäykistyy, silmät seisoo päässä, pahimmissa laskee alle. Kesto +-5 min puhutettaessa tässä maailmassa, kun häntä alkaa heilua. Hakeutuu yleensä lähelle, kun tuntee sen tulevan. Rokottaminen pahensi.

Schipperkekerhon terveyskyselyn tulokset 2015

http://www.schipperkeclub.fi/195

Yleistä kyselystä Suomen schipperkekerho päätti keväällä 2013 toteuttaa kyselyn schipperken yleisestä terveydentilasta. Kyselyn avulla saadaan kerättyä tietoa rodun tilanteesta jalostustoimikunnan työn pohjaksi. Näin ollen rodusta kiinnostuneet omistajat ja kasvattajat hyötyvät pidemmällä tähtäimellä tietomäärän kasvusta. Kysely lähetettiin paperisena kaikille schipperkekerhon jäsenille (n.400) sekä mainostettiin yhdistyksen nettisivuilla. Syksystä 2013 alkaen kyselyyn on ollut mahdollista vastata myös sähköisesti ja kysely pidetään toistaiseksi avoinna. Kyselyä on mainostettu useampaan kertaan Schipperke Suomen Facebook-sivuilla.  Vastausten analysoimisen helpottamiseksi sähköinen kysely on toteutettu Digium Enterprise -kyselyohjel- mistolla. 15.1.2015 mennessä vastauksia kyselyyn on kertynyt 211. Paperisena palautui 95 vastausta ja sähköisen linkin kautta 116. Kaikki paperisena palautetut vastukset on viety käsin tietokantaan.  Terveyskyselyjä on toteutettu myös aiemmin, mutta niitä vastauksia ei ole tässä yhteenvedossa mukana. Vastaukset on käsitelty täysin luottamuksellisesti, ja yksityiskohtaiset koirakohtaiset tiedot ovat ainoastaan jalostustoimikunnan ja tietojen käsittelijän (Stina Högnabba) nähtävillä. Tietoja koirista saa erikseen sovitulla tavalla jalostustoimikunnalta (http://www.schipperkeclub.fi/110). Tietoja annetaan vain siinä tapauksessa, että omistaja on antanut tietojen luovutukseen suostumuksensa. Tähän yhteenvetoon sisältyy 210 koiran tiedot. Yhdessä tapauksessa omistaja ei antanut lupaa käyttää tietoja rodun yleiseen terveydentilan kuvaamiseen, joten vastaus on poistettu. Yleistietoja koirista Kyselyn vastausmäärä on pieni ja tulokset kuvaavat vain niitä 210 koiraa, joiden tiedot ovat käytettävissä. Mainittavia eroja urosten ja narttujen välillä ei ollut eikä niin ikään iällä ollut merkitystä. Näin ollen tuloksia esitellään kokonaislukumäärinä ja jossain määrin prosentteina. Kaikkien kuvioiden luvut ovat kokonaislukuja (N). Jokaisen vastauksen kokonaislukumäärä ei ole 210, koska tietoja puuttuu  osasta lomakkeista. Osassa kysymyksistä olisi kenties ollut hyvä olla ”en osaa sanoa” -vaihtoehto.  Tällaisissa tilanteissa vastaaja on todennäköisesti jättänyt vastaamatta. Jossain tapauksissa tietojen  tarkistusta on tehty omistajilta. Koirista 91 on uroksia ja 119 narttuja. Kuolleiden koirien tiedot on annettu 18 tapauksessa. Ruokinta Koirien ruokinta on monipuolista. Yleisintä on kuivamuonan ja raakaruokinnan yhdistelmä.  Neljännes koirista on raakaruokinnalla. Vain kuudella koiralla on allergia ja aiheuttajaksi mainittiin vilja, nauta, k anamuna ja lisäaineet. Näytteitä on otettu jonkin verran Noin neljäsosalta on otettu Lohen tutkimuksen verinäyte. Osalta on lisäksi otettu DNA-tunniste sekä polveutumismääritys. Muita näytteitä ovat rabiesvasta-ainetesti sekä Chromagene coat color -väritesti. MPSIIIB-näyte on otettu 11 koiralta, joista kaksi on kantajia ja yksi sairas. Sairauksia on vähän Autoimmuunisairautta löytyy viideltä koiralta, joista mainintana kilpirauhasen vajaatoimintaa, Cushingin tauti, hiiva ja/tai sieni ja SLO-epäily.  Sydänsairautta löytyi kymmeneltä koiralta, viideltä sydämen vajaatoimintaa ja kolmella sydämen sivuääni. Yksi näistä on jatkuvalla lääkityksellä. Viideltätoista koiralla on löytynyt kasvaimia, joista yhdeksän hyvälaatuista ja kaikki on leikattu. Nivelrikko oli diagnosoitu kolmella koiralla n. kahdeksan vuoden iässä. Yleisistä sairauksista silmätulehdusta oli eniten. Muita mainittuja sairauksia olivat mm. sikaripunkki, anaalirauhasfisteli, keuhkoputkentulehdus, alkava parodontiitti, yskä, nielurisaongelma, närästystä, munuaistulehdus, giardaasi, kennelyskä ja furunkuloosi. Seuraavassa kuviossa näkyy, että hyvin harvalta koiralta löytyi kyselyssä mainitsemia sairauksia. Vain noin kolmannes oli vastannut astutuskysymyksiin. Suurimmalla osalla (88 %) uroksista kivekset ovat normaalit. Neljällä on myöhään laskeutuneet kivekset ja seitsemän on kastroitu. Vain yhden uroksen kohdalla oli maininta astutusongelmista. Nartuilla ei ollut yhtään mainintaa astutusongelmista. Narttujen tiineys- ja synnytysongelmia oli vähän. Kolmella oli ollut tiinehtymisongelmia ja jäänyt tyhjiksi. Synnytyksessä viidellä nartulla oli ollut vaikeuksia. Pennut tai osa pennuista oli syntynyt kuolleina. 27 koiraa on kuvattu erilaisten vaivojen takia (ei virallisia kuvaustuloksia). Tyypillisimmät kuvattavat kohteet ovat olleet lonkat, selkä ja silmät. Muutoksia selässä on löydetty yhdeksän koiran kohdalla. Muutokset ovat olleet ylimääräinen nikama, lannerangan vinoutuma, epämuodostunut rintanikama, spondyloosi, kehityshäiriö lonkkanivelessä ja selkärangan rappeuma. Epilepsiaoireita vain harvalla Osalla koirista on ilmennyt epilepsiatyyppisiä kohtauksia. Näin on tapahtunut 19 koiran osalta. Kohtaukset ovat ilmenneet varsin eri-ikäisillä koirilla, nuorin 7 kk ja vanhin 12 vuotta. Eläinlääkärin diagnosoima epilepsia on seitsemällä koiralla ja jatkuva epilepsialääkitys on neljällä koiralla. Suurimmalla osalla kohtauksia on ollut yksi vuodessa, harvemmalla 2-3. Vain yhdellä koiralla on ollut 10 tai enemmän kohtausta vuodessa. Suurin osa kohtauksista on ilmennyt normaaleissa olosuhteissa ja satunnaisesti  stressin, rasituksen tai juoksujen yhteydessä. Vapaamuotoisesti kuvattuna kohtaukset ovat olleet ”hetken poissaolevan oloinen”, ”heräsi levosta ja hyökkäsi puremaan lähellä olevia esineitä ja ihmisiä”, ” koira seisoi ja huojui edestakaisin”, ”kaatui kyljelleen, pissasi alleen ja kouristui kaarelle”, ”koira veltto, uninen ja ikenet meni valkoiseksi”, kesken lenkin meni jäykäksi ja alkoi kouristella ja hetken tajuttomuus, yritti purra”, ”kouristelee, kramppaa ja läähättää”, ”jalat alta, hyvin lyhyen aikaa taju pois”, ”2 pitkittynyttä kohtausta, joista toiseen koira menehtyi”, ”koira hakeutui yksin nurkkaan, tärisi, nuoli huuliaan, ei ollut poissaoleva, kesti joitakin minuutteja”, ”koira istuu poissaolevana toisella lonkalla ja pyörii istuallaan ympäri”. Neljännes vastaajista eivät tiedä onko koiran lähisuvussa todettu epilepsiaa ja noin puolet vastasi että ei ole todettu. 34 vastaajaa ilmoitti, että lähisuvussa on todettu epilepsiaa. Joka neljännellä koiralla puuttuu hampaita 87 prosenttia koirista on leikkaava (saksi-) purenta ja muutamalla tasa-, ala- tai yläpurenta. Neljäsosalla koirista puuttuu hampaita. Eniten koirilta puuttuvat alaleuan P1- ja P2- hampaita ja jonkin verran alaleuan etuhampaita. Harvalla koiralla on pudonnut hampaita aikuisiällä. Hampaat ovat puuttuneet jo alun perin tai ne on eri syistä jouduttu poistamaan. Kysely ei anna tarkkaa vastausta pudonneiden hampaiden sijainnista ja lukumääristä, koska kyselystä puuttui vasemman ja oikean puolen merkitsemismahdollisuus. Vain 8 prosenttia koirista on ollut poikkeuksellisen paljon hammaskiveä. Noin puolella ei ole ollut tarvetta hammaskiven poistoon ja osalla hampaita puhdistetaan vuosittain. Kuolleet koirat Kyselyn 18 koiraa ovat pääosin kuolleet 7-15 vuoden ikäisinä. Joukossa oli kaksi koiraa, jotka olivat menehtyneet alla kahden vuoden iässä.  Kuolinsyitä olivat mm. aortan laajentuma, kasvaimet, maksan tuhoutuminen, kilpirauhasen ja sydämen vajaatoiminta, munuaisvika, vanhuus, sokeus ja epilepsiakohtaus.

Koirangeenit: 650 näytettä kasassa (Elokuu 2015)

http://www.koirangeenit.fi/rodut/rodut-s-t/schipperke/

Koirangeenit: ADAM23-geeni

Tutkimuksemme vahvistaa ADAM23 geenin merkitystä koirien tavallisessa epilepsiassa. 
Alunperin belgianpaimenkoirien epilepsiaan yhdistetty geeni näyttäisi liittyvän myös suomenpystykorvien, schipperken ja beaglen epilepsiaan. Tutkimme myös muita rotuja.

http://www.biomedcentral.com/1471-2164/16/465

Luupään Iipi-Ilona

http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FI23669%2F12&R=83

Isä: INTOPIUKAN GIGANTTI
Emä: LUUPÄÄN BILEKÄRPÄNEN

Poissaolokohtaus.

Luupään Iipi-Irina

http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FI23671%2F12&R=83

Isä: INTOPIUKAN GIGANTTI
Emä: LUUPÄÄN BILEKÄRPÄNEN

Epilepsia.

Luupään Hirmumyrsky

http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FI44198%2F11&R=83

Isä: INTOPIUKAN GIGANTTI
Emä: BILLIE

18.12.2014 - jalat pettivät alta toistuvasti, lasittunut katse, ei kuullut mitään. Pysyi tajuissaan. Kesti n.5min


1.6.2016 Takapää petti alta toistuvasti, pysyi tajuissaan, kesti muutaman minuutin. Noin puolituntia myöhemmin toinen samanlainen ja saman pituinen kohtaus. Tuplakohtauksen kohtauksissa Hani kuitenkin näki ja kuuli (ihan ensimmäisessä kohtauksessa ei nähnyt eikä kuullut). 2 päivää kohtauksen jälkeen eläinlääkärin tarkastuksessa jossa valkosolujen määrä oli kohtauksen takia liian alhainen 3,95 (alaraja 5,5). 2 viikon päästä kontrolliverikokeessa valkosolujen määrä noussut normaalille tasolle 6,82.

Luupään Hurrikaani

http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FI44196%2F11&R=83

Isä: INTOPIUKAN GIGANTTI
Emä: BILLIE

Poissaolokohtaus.

Luupään Filmaattinen Peikko

Luupään Filmaattinen Peikko
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FI47436%2F10&R=83

Isä: INTOPIUKAN GIGANTTI
Emä: LUUPÄÄN BILEKÄRPÄNEN

Epilepsia, muut sisarukset eivät oireile.

Raku

http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FI21698%2F10&R=83

Isä: TAIKURIN QUIDAM
Emä: INTOPIUKAN HELMIINA


Raku on saanut ekan "kohtauksen" kesällä 2013 ja toinen kohtaus tuli tammikuussa 2014. Kohtauksia tullut sen jälkeen enemmän ja Rakulla aloitettiin lääkitys joka on auttanut.. Mukana koirangeeni-tutkimuksessa.

Koirangeenit: 629 näytettä kasassa

Koirangeenien sivusto on uudistunut ja Schipperket ovat saaneet oman sivunkin:
http://www.koirangeenit.fi/rodut/rodut-s-t/schipperke/

Tällä hetkellä sipukoiden näytteitä tarvitaan erityisesti Epilepsia, Legg-Perthes ja Iiris Coloboma tutkimuksiin. Kaikkiin tutkimuksiin sekä terveiden, että sairaiden koirien näytteet ovat tärkeitä.

Kaikkiaan schipperkejen näytteitä on tähän mennessä saatu 629 koirasta. :)

Intopiukan PS Päivän Paras

http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FI27716%2F10&R=83

Isä: COROS GOOGLE
Emä: BATEAUCHIEN BOADICIA

Ensimmäinen epilepsia kohtaus joulukuussa -13. Sen jälkeen alkuvuonna -14 toinen samanlainen kohtaus. Vapinaa, horjumista, kesto n. 10 min, jonka jälkeen väsynyt. Tajunta säilyy, mutta ei pysty liikkumaan. Myös äidillä ja äidin täyssiskolla epilepsia. Täysveljellä poissaolokohtauksia.

Schipperkejen terveyskysely osa 1 valmistunut!

Ensimmäiset kootut tiedot sipsujen terveydestäkin julkaistiin 3.10.13 facebookissa (mukana noin 150 koiraa). Jännätään paljonko seuraavaan julkaisuun saadaan lisää nimiä! :))

https://asiakas.kotisivukone.com/files/suomenschipperkekerhory.kotisivukone.com/yhteenveto_terveyskyselyst_3.10.2013.pdf

http://schipperkeclub.fi/167 - Tästä täyttämään uusittua kyselyä.

Schipperke kerho kerää terveystietoja!

Schipperke-kerho on aloittanut upean projektin jonka tavoitteena on saada yksiin kansiin ja kirjoihin rodun tämänhetkinen terveystilanne. Jotta kuvasta tulisi mahdollisimman tarkka on tärkeää, että myös kaikki terveiden koirien omistajat täyttävät lappusen. Joten toivomme, että jaatte tietoa eteenpäin ja kerrotte projektista myös jo edesmenneiden schipperkejen omistajille ja niille joita yhdistyksen lehti ja internet eivät tavoita. Toivottavasti talkoot tuottavat pian tulosta! :)

http://schipperkeclub.fi/167
Lomake löytyy tältä sivulta ja sen voi lähettää heille kätevästi sähköpostilla tai kirjeitse.


Lomakkeessa on myös kohta jossa voi antaa tiedot heille julkisesti kerrottaviksi. Kun julkinen sivusto aikanaan valmistuu lakkaa tämä blogi vuorostaan pikkuhiljaa olemasta. :)