Schipperke kerho kerää terveystietoja!
3.3.2013
http://schipperkeclub.fi/167Lomake löytyy tuolta ja sen voi lähettää heille kätevästi sähköpostilla tai kirjeitse.
Lomakkeessa on myös kohta jossa voi antaa tiedot heille julkisesti kerrottaviksi. Kun julkinen sivusto aikanaan valmistuu lakkaa tämä blogi vuorostaan pikkuhiljaa olemasta. :)
574 schipperkeä on jo mukana koirangeenitutkimuksessa!
(Näytemäärä päivitetty 30.11.2012)
Helsingin yliopisto: Koirien epilepsialääke-tutkimus
24.4.2012
Tutkimuksen tavoitteena on tutkia topiramaatin käyttöä aitoa epilepsiaa sairastavilla koirilla, joilla on fenobarbitaali- ja kaliumbromidilääkityksistä huolimatta runsaasti kohtauksia, lääkityksistä koituu elämänlaatua heikentäviä haittavaikutuksia tai jompaakumpaa lääkettä ei voida muun sairauden takia käyttää. Topiramaattia on jo pitkään käytetty ihmisten epilepsian hoidossa ja se on hyvin siedetty. Ihmisillä käytössä olevista, uudempien epilepsialääkkeiden tehosta koirien epilepsian hoidossa on saatavilla vain vähän tutkimustietoa. Koska huonosti hoitoon vastaava epilepsia voi alentaa koiran elämänlaatua, on tärkeää etsiä uusia tehokkaita ja turvallisia hoitomuotoja entisten rinnalle.
Tutkimuksen aikana koiralle tehdään esitietojen kartoitus sekä yleis- ja neurologinen tutkimus. Koirasta otetaan veri- ja virtsanäytteet aineenvaihdunnallisten sairauksien poissulkemiseksi sekä mahdollisten lääkityksistä aiheutuneiden haittavaikutusten arvioimiseksi. Lisäksi tehdään nukutuksessa pään magneettikuvaus ja otetaan aivoselkäydinnestenäyte muiden epileptisiä kohtauksia aiheuttavien sairauksien poissulkemiseksi.
Mikäli tutkimuksissa diagnoosiksi varmistuu aito epilepsia, joka ei vastaa fenobarbitaali- ja kaliumbromidilääkityksiin, tai koiralla on jokin este edellä mainittujen lääkkeiden käytölle, aloitetaan topiramaatti-lääkitys suun kautta. Hoitovastetta arvioidaan kohtaustiheyttä, kohtausten kestoa sekä esi- ja jälkioireiden voimakkuutta ja kestoa seuraamalla. Kontrollikäyntien yhteydessä seurataan veri- ja virtsanäyttein mahdollisia lääkityksestä aiheutuvia haittavaikutuksia hoidon turvallisuuden arvioimiseksi.
Omistaja voi keskeyttää tutkimuksen milloin tahansa niin halutessaan. Tutkimuksen keskeyttäminen ei vaikuta tutkimukseen osallistuvan koiran tai omistajan muiden lemmikkien Yliopistollisessa eläinsairaalassa saamaan hoitoon. Tutkimukseen osallistuville koirille tehdyt tutkimukset ja niistä otetut näytteet ovat normaaleja epilepsiasta kärsivien potilaiden diagnostiikkaan ja hoitoon kuuluvia toimenpiteitä. Tutkimukseen osallistumisen takia koirista ei oteta ylimääräisiä verinäytteitä tai tehdä muita tarpeettomia toimenpiteitä, jotka eivät kuulu epilepsiasta kärsivien koirien hoitoon. Tutkimus ei siis aiheuta ylimääräistä kipua tai kärsimystä siihen osallistuville koirille. Tutkimukseen osallistuvien, yksittäisten koirien tunnistetietoja ei julkaista tai luovuteta tutkimukseen osallistumattomien henkilöiden käyttöön. Tutkimukseen osallistuvat asiakkaat saavat merkittävän alennuksen tutkimukseen liittyvistä toimenpiteistä.
Lisätietoja antaa: Anna-Mariam Kiviranta, neurologian erikoistuva eläinlääkäri anna-mariam.kiviranta@helsinki.fi, puh. 050 3102629
Koirangeenit: Lonkkanivelen kasvuhäiriöt
18.1.2012
Koiran lonkkanivelen kasvuhäiriö on koirien yleisin tuki- ja liikuntaelimistön kasvuhäiriö. Se voidaan määritellä perinnölliseksi lonkkanivelen löysyydeksi, jonka seurauksena lonkkamalja ei kehity normaalisti. Lonkkanivelen kasvuhäiriö johtaa usein nivelrikkoon. Se periytyy polygeenisesti eli siihen vaikuttaa useita eri geenejä. Lonkkanivelen kasvuhäiriötä tavataan lähes kaikilla roduilla, mutta yleisintä se on suurilla ja jättiroduilla.
Suomen Akatemian rahoittamassa 4-vuotisessa tutkimusprojektissa pyrimme paikantamaan lonkkanivelen kasvuhäiriölle altistavia geenejä eri roduissa. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Eläinlääketieteellisen tiedekunnan ja Suomen Kennelliiton kanssa. Tutkimuksesta vastaavat professorit Antti Iivanainen ja Hannes Lohi tutkimusryhmineen. Tutkimuksessa hyödynnetään Helsingin yliopistoon rakennettua koirien DNA-pankkia.
Projektin edistämiseksi tarvitaan lisää tutkimusmateriaalia. Näytteitä toivotaan kaikista roduista, vaikkaaluksi keskitymme erityisesti saksanpaimenkoirien, labradorinnoutajien, kultaistennoutajien, rottweilereiden, shetlanninlammaskoirien ja cockerspanieleiden analyyseihin. Näytteitä tarvitaan etenkin koirista, joilla on todettu kohtalainen tai vakava lonkkanivelen kasvuhäiriö. Osallistu tutkimukseen lähettämällä verinäyte tutkimusryhmälle. Kiitämme aktiivisuudesta ja arvokkaasta tuesta tutkimuksellemme!
Tutkimuksessa mukana myös eläinlääkäri Annie Liman (Suomen Kennelliitto), ELL Anu Lappalainen, prof. emerita Marjatta Snellmann ja ELL Saila Holopainen (Yliopistollinen eläinsairaala), FM Osmo Hakosalo (ELTDK, HY), akatemiaprof. Jukka Jernvall (Biotekniikan instituutti, HY) ja prof. William Cole (Toronto).
Koirangeenit: Legg Perthes
21.6.2011
Ryhmämme on aloittamassa yhteistyötä Clemsonin Yliopiston (USA) Professorien Keith Murphyn ja Alison Starr-Moss:in kanssa koskien Legg Perthestä (Legg-Calve-Perthes).
Legg Perthestä eli reisiluun pään avaskulaarista tai aseptista kuoliota tavataan etenkin monilla terrieri- ja kääpiökoiraroduilla, mutta myös muilla pienillä roduilla.
Sairastuneen koiran oireet alkavat usein noin 4-11 kuukauden iässä takajalan ontumana. Ontuminen on aluksi lievää ja pahenee vähitellen. Joskus ontuminen havaitaan äkillisesti tapaturman yhteydessä. Koira aristaa lonkkanivelen taivutusta ja nivelen liikerata on rajoittunut. Jos ontuminen on jatkunut pidempään, jalassa on havaittavissa sen käyttämättömyydestä johtuvaa lihaskatoa. Molemminpuolisessa taudissa ontuminen voi olla vaihtelevaa tai jatkuvasti pahempaa toisessa jalassa. Koirilla suurin osa tapauksista on toispuoleisia.
Diagnoosi voidaan varmistaa röntgenkuvauksen avulla. Oireiden alkaessa röntgenmuutokset ovat jo näkyvissä, mutta ne voivat olla vähäisiä ja muutosten näkymisen edellytyksenä on hyvälaatuiset röntgenkuvat. Röntgenlöydöksiä ovat reisiluun päässä olevat röntgenköyhät pesäkkeet, lyhentynyt ja paksuuntunut reisiluun kaula, litistynyt ja epätasainen reisiluun pää ja leventynyt nivelrako.
Legg-Perthesin taudin hoito on kirurginen. Leikkauksessa reisiluun pää ja kaula poistetaan.
Tutkimuksen eteneminen edellyttää riittävästi näytteitä erisukuisista koirista, sekä sairaista että terveistä, ajantasaisin tiedoin.
Ensisijaisesti toivomme näytteitä tai päivitettyjä terveystietoja seuraavista roduista: cairnterrieri,
schipperke, toy-, kääpiö- sekä keskikokoiset villakoirat, valkoinen länsiylämaanterrieri ja yorkshirenterrieri
Voit osallistua koirasi kanssa tutkimukseen lähettämällä koirastasi EDTA-verinäytteen, näytelomakkeen ja röntgenkuvat tutkimusryhmälle osoitteeseen:
Minna Virta/Lohen tutkimusryhmä
Biomedicum Helsinki, huone B320
Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki
Jos koirastasi on jo aiemmin toimitettu näyte ryhmälle, pelkät röntgenkuvat voit lähettää joko postitse yllä olevaan osoitteeseen tai sähköpostitse: minna.s.virta (@) helsinki.fi
Suomenkielisen näytelomakkeen lisäksi toivomme omistajan täyttävän myös englanninkielisen tiedonkeruulomakkeen.
Mikäli pdf-dokumentin täyttäminen on hankalaa, ryhmämme hoitaa puolestasi lomakkeen täyttämisen ja postittamisen USA:han kunhan olet toimittanut tarkat tiedot koskien koiran sairastumista Legg Perthekseen (ikä diagnosointihetkellä, onko Legg Perthes todettu unilateraalisena (toispuoleisena) vai bilateraalisena (molemminpuolisena), diagnoosin tehneen eläinlääkärin nimi, onko koirasi lähisuvussa (ensimmäinen sukupolvi; isä, emä, sisarus tai jälkeläinen) tavattu Legg Perthes tapauksia.
Koirangeenit:
Schipperkejen epilepsiatutkimuksessa edistymistä
15.10.2010
Schipperke-rodussa esiintyy maailmanlaajuisesti epilepsiaa. Sen perinnöllistä taustaa on tutkittu Helsingin yliopistossa ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa toimivassa koirien geenitutkimusryhmässä yhteistyössä eläinneurologien kanssa.
Tutkimus aloitettiin vuonna 2006 verinäytteiden keräämisellä ja kliinisillä tutkimuksilla Eläinsairaala Aistissa. Kliinisiin tutkimuksiin osallistui yhteensä 22 koiraa. Kliinisesti tutkittujen koirien lisäksi olemme keränneet epilepsiakyselyitä yhteensä 66 kohtauksia saavasta koirasta. Kliinisen tutkimuksen ja kyselyistä saatujen tietojen perusteella on pyritty selvittämään epilepsian puhkeamisikää, kohtaustyyppiä, kohtausten esiintymistiheyttä ja kestoa. Tutkitussa aineistossa kohtausten keskimääräinen alkamisikä oli 54 kuukautta (4,5 v), mutta kohtausten alkamisikä vaihtelee välillä 6-108 kuukautta.
Lukuisista kliinisistä tutkimuksista (aivosähkökäyrä, magneettikuva, verenkuva, hermostotutkimus) huolimatta, epileptisistä koirista ei löydetty ulkoista epilepsialle altistavaa syytä esimerkiksi aivojen rakenteesta tai verenkuvasta, joten koirilla esiintyy perinnöllistä epilepsiaa. Tutkimusten perusteella rodun yleisin epilepsiakohtaustyyppi on paikallisalkuinen sekundäärisesti yleistynyt kohtaus.
Geenitaustan selvittämiseksi rodusta on kerätty näytteitä laajemminkin sekä terveistä että kohtauksia saavista yksilöistä. Näytteitä on tähän mennessä kertynyt 442 koirasta, joista 101 on ilmoitettu sairastavan epilepsiaa.
Kokonaismäärästä on valittu 120 näytettä epilepsiaa aiheuttavan geenin paikantamiseen tähtääviin tutkimuksiin: 60 epileptikkoa ja 60 oireetonta, epilepsian alkamisen suhteen iäkästä (yli 8-vuotiaita) koiraa. Geeninpaikannukseen valitut koirat eivät ole pentuesisaruksia, sillä lähisukulaisten käyttäminen tällaisissa tapaus-verrokki asetelmaan perustuvissa geneettisissä tutkimuksissa voi vääristää tuloksia. Koirien sukulaisuussuhteet määrittelevät sen, miten näytteitä voidaan hyödyntää. Runsas näytemäärä geenipankissa helpotti kuitenkin näytteiden valintaa tutkimukseen ja osoittaa jälleen kuinka tärkeää on saada näytteitä laajasti rodun eri koirista hyvin terveystiedoin varustettuna.
Schipperkejen näytteet ovat olleet mukana EU:n 7. puiteohjelman rahoittamassa LUPA-projektissa (www.eurolupa.org). Keväällä valmistuneessa perimänlaajuisessa analyysissä kaikki 120 valittua koiraa testattiin uudella geeninpaikannustyökalulla, jossa on 172 000 DNA-merkkiä. Tutkimuksen koirat testattiin siis 172 000 eri perimän kohdasta ja saatua geenitietoa verrattiin sitten epileptikoiden ja verrokkikoirien välillä epilepsiageenin tai geenien paikantamiseksi kromosomistoon.
Alustavien tulosten perusteella olemme paikantaneet kromosomialueita, joilla todennäköisesti sijaitsee schipperkejä epilepsialle altistavia geenejä. Tulosten varmistamiseksi ja tarkentamiseksi tulemme tekemään useita lisätutkimuksia löydetyille kromosomialueille. Yksi tärkeimmistä tulosten varmistuskeinoista on pyrkiä toistamaan ne suuremmalla aineistomäärällä. Tätä varten jatkamme näytekeräystä edelleen, ja toivomme edelleen schipperkejen omistajien osallistuvan siihen lähettämällä koiransa verinäytteen tutkimusryhmälle. Tarvitsemme näytteitä sekä epilepsiakohtauksia saavista että oireettomista koirista.
Tarkemmat ohjeet näytteiden toimittamista koskien löydät osoitteesta:
https://koirangeenit-yhdistysavain-fi.directo.fi/osallistuminen/lomakkeet/
Kohtauksia saavista koirista pyydämme omistajia täyttämään lisäksi epilepsiakyselyn, joka löytyy osoitteesta:
https://koirangeenit-yhdistysavain-fi.directo.fi/osallistuminen/lomakkeet/
