Schipperkekerhon terveyskyselyn tulokset 2015

http://www.schipperkeclub.fi/195

Yleistä kyselystä Suomen schipperkekerho päätti keväällä 2013 toteuttaa kyselyn schipperken yleisestä terveydentilasta. Kyselyn avulla saadaan kerättyä tietoa rodun tilanteesta jalostustoimikunnan työn pohjaksi. Näin ollen rodusta kiinnostuneet omistajat ja kasvattajat hyötyvät pidemmällä tähtäimellä tietomäärän kasvusta. Kysely lähetettiin paperisena kaikille schipperkekerhon jäsenille (n.400) sekä mainostettiin yhdistyksen nettisivuilla. Syksystä 2013 alkaen kyselyyn on ollut mahdollista vastata myös sähköisesti ja kysely pidetään toistaiseksi avoinna. Kyselyä on mainostettu useampaan kertaan Schipperke Suomen Facebook-sivuilla.  Vastausten analysoimisen helpottamiseksi sähköinen kysely on toteutettu Digium Enterprise -kyselyohjel- mistolla. 15.1.2015 mennessä vastauksia kyselyyn on kertynyt 211. Paperisena palautui 95 vastausta ja sähköisen linkin kautta 116. Kaikki paperisena palautetut vastukset on viety käsin tietokantaan.  Terveyskyselyjä on toteutettu myös aiemmin, mutta niitä vastauksia ei ole tässä yhteenvedossa mukana. Vastaukset on käsitelty täysin luottamuksellisesti, ja yksityiskohtaiset koirakohtaiset tiedot ovat ainoastaan jalostustoimikunnan ja tietojen käsittelijän (Stina Högnabba) nähtävillä. Tietoja koirista saa erikseen sovitulla tavalla jalostustoimikunnalta (http://www.schipperkeclub.fi/110). Tietoja annetaan vain siinä tapauksessa, että omistaja on antanut tietojen luovutukseen suostumuksensa. Tähän yhteenvetoon sisältyy 210 koiran tiedot. Yhdessä tapauksessa omistaja ei antanut lupaa käyttää tietoja rodun yleiseen terveydentilan kuvaamiseen, joten vastaus on poistettu. Yleistietoja koirista Kyselyn vastausmäärä on pieni ja tulokset kuvaavat vain niitä 210 koiraa, joiden tiedot ovat käytettävissä. Mainittavia eroja urosten ja narttujen välillä ei ollut eikä niin ikään iällä ollut merkitystä. Näin ollen tuloksia esitellään kokonaislukumäärinä ja jossain määrin prosentteina. Kaikkien kuvioiden luvut ovat kokonaislukuja (N). Jokaisen vastauksen kokonaislukumäärä ei ole 210, koska tietoja puuttuu  osasta lomakkeista. Osassa kysymyksistä olisi kenties ollut hyvä olla ”en osaa sanoa” -vaihtoehto.  Tällaisissa tilanteissa vastaaja on todennäköisesti jättänyt vastaamatta. Jossain tapauksissa tietojen  tarkistusta on tehty omistajilta. Koirista 91 on uroksia ja 119 narttuja. Kuolleiden koirien tiedot on annettu 18 tapauksessa. Ruokinta Koirien ruokinta on monipuolista. Yleisintä on kuivamuonan ja raakaruokinnan yhdistelmä.  Neljännes koirista on raakaruokinnalla. Vain kuudella koiralla on allergia ja aiheuttajaksi mainittiin vilja, nauta, k anamuna ja lisäaineet. Näytteitä on otettu jonkin verran Noin neljäsosalta on otettu Lohen tutkimuksen verinäyte. Osalta on lisäksi otettu DNA-tunniste sekä polveutumismääritys. Muita näytteitä ovat rabiesvasta-ainetesti sekä Chromagene coat color -väritesti. MPSIIIB-näyte on otettu 11 koiralta, joista kaksi on kantajia ja yksi sairas. Sairauksia on vähän Autoimmuunisairautta löytyy viideltä koiralta, joista mainintana kilpirauhasen vajaatoimintaa, Cushingin tauti, hiiva ja/tai sieni ja SLO-epäily.  Sydänsairautta löytyi kymmeneltä koiralta, viideltä sydämen vajaatoimintaa ja kolmella sydämen sivuääni. Yksi näistä on jatkuvalla lääkityksellä. Viideltätoista koiralla on löytynyt kasvaimia, joista yhdeksän hyvälaatuista ja kaikki on leikattu. Nivelrikko oli diagnosoitu kolmella koiralla n. kahdeksan vuoden iässä. Yleisistä sairauksista silmätulehdusta oli eniten. Muita mainittuja sairauksia olivat mm. sikaripunkki, anaalirauhasfisteli, keuhkoputkentulehdus, alkava parodontiitti, yskä, nielurisaongelma, närästystä, munuaistulehdus, giardaasi, kennelyskä ja furunkuloosi. Seuraavassa kuviossa näkyy, että hyvin harvalta koiralta löytyi kyselyssä mainitsemia sairauksia. Vain noin kolmannes oli vastannut astutuskysymyksiin. Suurimmalla osalla (88 %) uroksista kivekset ovat normaalit. Neljällä on myöhään laskeutuneet kivekset ja seitsemän on kastroitu. Vain yhden uroksen kohdalla oli maininta astutusongelmista. Nartuilla ei ollut yhtään mainintaa astutusongelmista. Narttujen tiineys- ja synnytysongelmia oli vähän. Kolmella oli ollut tiinehtymisongelmia ja jäänyt tyhjiksi. Synnytyksessä viidellä nartulla oli ollut vaikeuksia. Pennut tai osa pennuista oli syntynyt kuolleina. 27 koiraa on kuvattu erilaisten vaivojen takia (ei virallisia kuvaustuloksia). Tyypillisimmät kuvattavat kohteet ovat olleet lonkat, selkä ja silmät. Muutoksia selässä on löydetty yhdeksän koiran kohdalla. Muutokset ovat olleet ylimääräinen nikama, lannerangan vinoutuma, epämuodostunut rintanikama, spondyloosi, kehityshäiriö lonkkanivelessä ja selkärangan rappeuma. Epilepsiaoireita vain harvalla Osalla koirista on ilmennyt epilepsiatyyppisiä kohtauksia. Näin on tapahtunut 19 koiran osalta. Kohtaukset ovat ilmenneet varsin eri-ikäisillä koirilla, nuorin 7 kk ja vanhin 12 vuotta. Eläinlääkärin diagnosoima epilepsia on seitsemällä koiralla ja jatkuva epilepsialääkitys on neljällä koiralla. Suurimmalla osalla kohtauksia on ollut yksi vuodessa, harvemmalla 2-3. Vain yhdellä koiralla on ollut 10 tai enemmän kohtausta vuodessa. Suurin osa kohtauksista on ilmennyt normaaleissa olosuhteissa ja satunnaisesti  stressin, rasituksen tai juoksujen yhteydessä. Vapaamuotoisesti kuvattuna kohtaukset ovat olleet ”hetken poissaolevan oloinen”, ”heräsi levosta ja hyökkäsi puremaan lähellä olevia esineitä ja ihmisiä”, ” koira seisoi ja huojui edestakaisin”, ”kaatui kyljelleen, pissasi alleen ja kouristui kaarelle”, ”koira veltto, uninen ja ikenet meni valkoiseksi”, kesken lenkin meni jäykäksi ja alkoi kouristella ja hetken tajuttomuus, yritti purra”, ”kouristelee, kramppaa ja läähättää”, ”jalat alta, hyvin lyhyen aikaa taju pois”, ”2 pitkittynyttä kohtausta, joista toiseen koira menehtyi”, ”koira hakeutui yksin nurkkaan, tärisi, nuoli huuliaan, ei ollut poissaoleva, kesti joitakin minuutteja”, ”koira istuu poissaolevana toisella lonkalla ja pyörii istuallaan ympäri”. Neljännes vastaajista eivät tiedä onko koiran lähisuvussa todettu epilepsiaa ja noin puolet vastasi että ei ole todettu. 34 vastaajaa ilmoitti, että lähisuvussa on todettu epilepsiaa. Joka neljännellä koiralla puuttuu hampaita 87 prosenttia koirista on leikkaava (saksi-) purenta ja muutamalla tasa-, ala- tai yläpurenta. Neljäsosalla koirista puuttuu hampaita. Eniten koirilta puuttuvat alaleuan P1- ja P2- hampaita ja jonkin verran alaleuan etuhampaita. Harvalla koiralla on pudonnut hampaita aikuisiällä. Hampaat ovat puuttuneet jo alun perin tai ne on eri syistä jouduttu poistamaan. Kysely ei anna tarkkaa vastausta pudonneiden hampaiden sijainnista ja lukumääristä, koska kyselystä puuttui vasemman ja oikean puolen merkitsemismahdollisuus. Vain 8 prosenttia koirista on ollut poikkeuksellisen paljon hammaskiveä. Noin puolella ei ole ollut tarvetta hammaskiven poistoon ja osalla hampaita puhdistetaan vuosittain. Kuolleet koirat Kyselyn 18 koiraa ovat pääosin kuolleet 7-15 vuoden ikäisinä. Joukossa oli kaksi koiraa, jotka olivat menehtyneet alla kahden vuoden iässä.  Kuolinsyitä olivat mm. aortan laajentuma, kasvaimet, maksan tuhoutuminen, kilpirauhasen ja sydämen vajaatoiminta, munuaisvika, vanhuus, sokeus ja epilepsiakohtaus.

Koirangeenit: 650 näytettä kasassa (Elokuu 2015)

http://www.koirangeenit.fi/rodut/rodut-s-t/schipperke/

Koirangeenit: ADAM23-geeni

Tutkimuksemme vahvistaa ADAM23 geenin merkitystä koirien tavallisessa epilepsiassa. 
Alunperin belgianpaimenkoirien epilepsiaan yhdistetty geeni näyttäisi liittyvän myös suomenpystykorvien, schipperken ja beaglen epilepsiaan. Tutkimme myös muita rotuja.

http://www.biomedcentral.com/1471-2164/16/465

Luupään Iipi-Ilona

http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FI23669%2F12&R=83

Isä: INTOPIUKAN GIGANTTI
Emä: LUUPÄÄN BILEKÄRPÄNEN

Poissaolokohtaus.

Luupään Iipi-Irina

http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FI23671%2F12&R=83

Isä: INTOPIUKAN GIGANTTI
Emä: LUUPÄÄN BILEKÄRPÄNEN

Epilepsia.

Luupään Hirmumyrsky

http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FI44198%2F11&R=83

Isä: INTOPIUKAN GIGANTTI
Emä: BILLIE

18.12.2014 - jalat pettivät alta toistuvasti, lasittunut katse, ei kuullut mitään. Pysyi tajuissaan. Kesti n.5min


1.6.2016 Takapää petti alta toistuvasti, pysyi tajuissaan, kesti muutaman minuutin. Noin puolituntia myöhemmin toinen samanlainen ja saman pituinen kohtaus. Tuplakohtauksen kohtauksissa Hani kuitenkin näki ja kuuli (ihan ensimmäisessä kohtauksessa ei nähnyt eikä kuullut). 2 päivää kohtauksen jälkeen eläinlääkärin tarkastuksessa jossa valkosolujen määrä oli kohtauksen takia liian alhainen 3,95 (alaraja 5,5). 2 viikon päästä kontrolliverikokeessa valkosolujen määrä noussut normaalille tasolle 6,82.

Luupään Hurrikaani

http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FI44196%2F11&R=83

Isä: INTOPIUKAN GIGANTTI
Emä: BILLIE

Poissaolokohtaus.

Luupään Filmaattinen Peikko

Luupään Filmaattinen Peikko
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FI47436%2F10&R=83

Isä: INTOPIUKAN GIGANTTI
Emä: LUUPÄÄN BILEKÄRPÄNEN

Epilepsia, muut sisarukset eivät oireile.

Raku

http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FI21698%2F10&R=83

Isä: TAIKURIN QUIDAM
Emä: INTOPIUKAN HELMIINA


Raku on saanut ekan "kohtauksen" kesällä 2013 ja toinen kohtaus tuli tammikuussa 2014. Kohtauksia tullut sen jälkeen enemmän ja Rakulla aloitettiin lääkitys joka on auttanut.. Mukana koirangeeni-tutkimuksessa.

Koirangeenit: 629 näytettä kasassa

Koirangeenien sivusto on uudistunut ja Schipperket ovat saaneet oman sivunkin:
http://www.koirangeenit.fi/rodut/rodut-s-t/schipperke/

Tällä hetkellä sipukoiden näytteitä tarvitaan erityisesti Epilepsia, Legg-Perthes ja Iiris Coloboma tutkimuksiin. Kaikkiin tutkimuksiin sekä terveiden, että sairaiden koirien näytteet ovat tärkeitä.

Kaikkiaan schipperkejen näytteitä on tähän mennessä saatu 629 koirasta. :)